Vesimylly

Saimme Valkeakosken teatterilta tehtäväksi Myllymestarin tytär-näytelmään tehdä vesimylly. Myllyn vaatimuksiin kuului että se olisi helppo kuljettaa paikanpäälle. Myllyn alakerran etuseinä täytyi saada väliajalla irti, ja sen takaa paljastuisi asunto.

Mylly oli kaksi kerroksinen, joten se täytyi tukea hyvin.  Suunnitteluvaiheessa mietimme tarkkaan mihin laittaisimme tukia, koska meidän täytyi jättää alakertaan tilaa portaille. Suunnitteluvaiheessa tutustuimme myös 1800-luvun myllyihin. Otimme selvää minkä näköisiä ne olivat olleet ja tutustuimme samalla sen ajan rakennustyyliin.

Olimme saaneet Valkeakosken teatterilta piirrokset myllystä, joten siitä oli helppo alkaa tekemään pienoismallia. Pienoismallia tehdessämme otimme huomioon päätöksemme tehdä mylly elementeistä, jotka voisi koota vasta paikan päällä, Valkeakoskella. Ajattelimme että tämä veisi mahdollisimman vähän tilaa kuljetuksessa. Tekniikka säästäisi myös aikaa (koska kaikki tarvittavat osat olisivat jo tehty) ja tarvitsisi vain koota palaset paikalleen.

Ennen itse rakentamista teimme katkaisulistat kustakin elementeistä, jotka jaettiin kolmeen osioon: alakerta, yläkerta ja katto.

      Kuvassa vasemmalla näkyy tekemämme pienoismallin runko ja oikealla Valkeakoskelta saadut piirrokset vesimyllystä.

Rakentaminen

Seinät

Katkaisulistojen mukaan oli helppoa hakea kaupasta riittävästi kertopuuta, jota käytimme rungon tekemiseen. Ennen kuin aloitimme rakentamaan luurankoa, tutustuimme siihen miten perus vaja rakennettaisiin ja otimme ohjeista hieman mallia. Etenkin tukiosien paikoista.

Kun luuranko oli valmis aloin tekemään yläkerran etuseinää luokkalaiseni Tiitun kanssa. Ensiksi sahasimme katkaisulistan mukaan osat ja rakensimme seinälle kehikon. Otimme kehikkoa tehdessä huomioon missä on ikkunan paikka ja oviaukko. Kehikon valmistuessa lisäsimme rimat ylä-ja alareunoihin. Rimoihin kiinnitimme halkaistuja lankkuja niittipyssyllä ja liimalla. Tällä tekniikalla teimme myös alekerran sivu-ja etuseinät.

Alakerran kattoa/yläkerran parvekkeen lattiaa tehdessämme aloitimme hommat tekemällä tukevan kehikon johon kiinnitimme paksua havuvaneria

             Oikealla rakennamme luurankoa. Pohdimme mihin olisi järkevintä laittaa tukiosat.

Katto

1800-luvun vesimyllyissä oli pärekatto.  Ensin tutustuin pärekaton ulkonäköön ja siihen miten se oli rakennettu. Opettajani Mauri ohjeisti miten pärekatto oli ladottu. Kun olin tutustunut tarpeeksi pärekattoon ja miten se on rakennettu tein Tiitun kanssa kehyksen johon kiinnitimme havuvaneria. Havuvanerin päälle kiinnitimme niiteillä ja liimalla pahvisuikaleita joita olimme leikanneet valmiiksi.

Pato

Sain tehtäväkseni valmistaa vesimyllylle padon. Padon vaatimuksiin kuului, että sen saisi kahteen osaan ja laitettua piiloon vesimyllyn taakse. Mittasin ensin minkä kokoinen vesimylly oli ja jaoin padon mitat noin kahteen osaan. Toisesta tuli hieman pidempi kuin toisesta, koska käytin patoon paloja jotka oli jäänyt jäljelle vesimyllystä. Onneksi luokkalaiseni olivat tehneet padosta pienoismallin, josta sain otettua mallia lautojen asettelussa. Kun olin asetellut laudat oikeaan muotoon ja suunnitellut tulevat työvaiheet, aloin sahaamaan lautoja oikeisiin mittoihin. Laudat kiinnitimme kertopuuhun liimalla ja niiteillä. Tämän jälkeen tein Tiitun kanssa padolle tukikolmiot, jotta pato pysyisi pystyssä. 

Maalaus

Viimeiseksi oli kaikkien osien maalaus. Meidän piti saada laudoista vanhentuneen ja kuluneen näköisiä. Maalasimme vesimyllyn ulkopinnat kolmella eri sävyllä, jotta saisimme lopputuloksen näyttämään auringossa tummuneelta puulta. Maalien täytyi olla läpikuultavaa, jotta puiden syyt jäisivät näkyviin. Teimme kyllä lopuksi vielä lisää juovia tummemmalla maalilla, jotta lautaseinästä saatiin aidosti kuluneen ja vanhentuneen näköinen. Lautaseinää maalatessa piti ottaa huomioon se, että vaikka auringonvalo tummentaa lautaseinää, ei auringonvalo pääse kuitenkaan joka paikkaan. Täytyi siis maalata toisella maalilla auringolta suojassa olleet alueet.

Sisätilat maalasimme kellertävällä maalilla, jotta seinät näyttäisivät tummuneelta ja kellastuneelta puulta.

 

Ylemmässä kuvassa häivytän maalien rajaa. Oikealla on kuva maalatuista laudoista, joihin teimme luokkakaverini Saritan kanssa tummia ja vaaleita juovia.

Projektin aikana kokeilin ensimmäistä kertaa käsiyläjyrsintä. Tein osia vesimyllyn rattaisiin. Projektin lopuksi myös laskin materiaalinkulutuksen.

Lopuksi oli vielä pystytyspäivä. Vesimyllyn kokoaminen oli nopeaa, koska olimme käyneet sitä jo suunnittelu vaiheessa läpi. Olimme tehneet myllyn palasista, joten paikan päällä oli helppoa laittaa palaset vain kasaan. Olimme myös koulussa harjoitelleet vesimyllyn kokoamista pariin otteeseen.