Pääsin työssäoppimaan Lahden Kaupungin Teatteriin. Ensimmäinen viikko meni tutustuen taloon, talon tapoihin ja muihin ihmisiin. Ensimmäisellä viikolla sain myös tehdä patinaa Orkesteri näytelmän wc:seen. Patinan tekeminen oli yllättävän mukavaa.
Minulla oli yksi toive työssäoppimista varten ja se oli,että saisin olla hetken metallipuolella töissä. Tämä toive toteutui jo toisella viikolla. Pääsin nimittäin pajan (lavastamon) metallimiesten oppiin. Pasi ja Jouko oppetti minua hitsaamaan migillä. Ennen työssäoppimista olin kokeillut hitsaamista kerran joten Pasi ja Jouko joutui aloittamaan opetuksen niin sanotusti alusta. Hitsaaminen oli alussa todella vaikeaa, mutta siitä huolimatta rakastuin siihen aivan totaalisesti. Muutkin kai huomasivat sen, koska sen jälkeen olin oikeastaan koko loppu työssäoppimisen metallipuolella.
Toisella viikolla tein turvakaiteen.
Toisella viikolla tein turvakaiteen.
Kolmantena viikkona sain uuden työkaverin Samun. Hänen kanssaan teinkin seuraavat viisi viikkoa töitä Vertigo näytelmän parissa. Samusta tuli niin sanotusti mun tukioppilas, jota sain aina vetää hihasta jos tuli jotain ongelmia. Hän opetti minut myös kunnolla talontapoihin ja esitteli minulle muuta talon väkeä kuten ääni- ja valomiehet,näyttämö miehet.
Samu oli jo aiemmin ollut Lahden teatterissa töissä joten häneltä oli hyvä oppia kaikenlaista uutta.
Samu oli jo aiemmin ollut Lahden teatterissa töissä joten häneltä oli hyvä oppia kaikenlaista uutta.
Ensimmäinen työ mitä Samun kanssa alettiin tekemään oli eräänlainen taso josta pitäisi nousta kattoon menevät tikkaat.
Sain työharjoittelun aikana myös vähän käsitellä puuta. Koulussa olemme suurimmaksi osaksi käsitelleet puuta, joten ajattelin että tehtävät jotka sain ei olisi ollut vaikeita, mutta olin ollut metalli puolella niin paljon hommissa että tuntui kuin olisin kaikki perus säännötkin unohtanut. Puu puolella oli muutenkin taas ihan oma tapa tehdä hommia. Onneksi Jera tuli auttaa minut alkuun ja näytti missä on tarvittavat työkalut ja miten työkoneet toimivat.
Työharjoittelun aikana sain kaksi ihan omaa työtä. Omiksi töiksi laskin ne työt joihin sain lavastajalta piirustuksen jonka mukaan kyseine työ piti tehdä. Ensimmäinen työni oli tehdä kolme kappaletta betonipylväs runkoja. Toinen työni oli mainosvalo kehikko joka tulisi roikkumaan katosta. Tässä työssä piti olla erityisen tarkka että saumat onnistuisivat ettei kehikko tippuisi alas näytteliöitten päälle.
Viimeisillä viikoilla pääsin levyttämään, rakentamaan seinää, purkamaan Pinokkio näytelmän lavasteita joka oli itseasiassa yllättävän mukavaa! Ja korjasin yhden kaiteen jossa oli tullut virhe.
Kaiteen purkaminen oli aika mukavaa koska huomasin itse kehityksen menneen eteen päin. Esimerkiksi hitsaus saumat ei todellakaan näytä enään tältä!
Kahdeksan viikkoa meni todella nopeasti. Tuntuu siltä että olisin juuri aloittanut työt Lahdessa ja nyt se onkin jo ohi. Ei tässä mitään muuta voi enää sanoa kuin KIITOS Lahden kaupungin teatteri,jää ikävä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti